top of page
  • kaisatk

Vaikuttavuus & miksi ja miten sitä pitäisi todentaa?

Aloitetaan käsitteenmäärittelyllä: Vaikuttavuudella tarkoitan sitä, millainen vaikutus jollakin toteutetulla toimenpiteellä on ollut muihin asioihin: esimerkiksi, millainen vaikutus verkko-oppimisen keinoin toteutetulla perehdytyksellä on ollut työntekijäkokemukseen. Tai millainen vaikutus työturvallisuuskurssin suorittamisella on ollut työtapaturmien määrään. Tai myyntikoulutuksella liikevaihtoon.


Miksi vaikuttavuutta pitäisi todentaa?


Itse ajattelen asiaa siltä kantilta, että on aina hyvä tietää, millaisia vaikutuksia toteutetuilla toimenpiteillä, tehdyillä investoinneilla, läpiviedyillä muutoksilla tai millä hyvänsä ”interventioilla” on ollut organisaation muuhun toimintaan. Jos ja kun tiedämme, mikä vaikutus on, meidän on helpompi myös päätellä,

  • oliko tehty investointi kannattava

  • oliko ostettu verkkokurssi tehokas ja tarkoituksenmukainen

  • veikö tehty muutos meitä oikeaan suuntaan

  • muuttuiko x kun muutimme y:tä.

Ilman vaikuttavuuden todentamista asioiden tekeminen jää ikään kuin puolitiehen.


Vaikuttavuuden todentaminen on parhaita keinoja ohjata liiketoimintaa – siis kaikkea tekemistä – oikeaan suuntaan. Vaikuttavuutta todentamalla saadaan lukuja, haluttaessa ihan euromääräisiä lukuja, joiden avulla matikka ja päätöksenteko on sitten helppoa.


Miten vaikuttavuutta todennetaan?


”Helpommin sanottu kuin tehty”, voidaan sanoa monesta asiasta, mutta tässä kohtaa sanonta ei päde. Askelet vaikuttavuuden todentamiseen ovat hyvin yksinkertaiset:

  1. Määrittele, mikä on toteutettava toimenpide.

  2. Selvitä sekä se, mitkä asiat vaikuttavat toteuttavaan toimenpiteeseen, että se, mihin asioihin toteutettava toimenpide voisi mahdollisesti vaikuttaa. (esimerkiksi: verkko-oppimisympäristön helppokäyttöisyys ja käyttöaste vaikuttavat työturvallisuuskurssin suoritusmääriin, mikä puolestaan vaikuttaa työtapaturmien määrään – ja ehkä myös sairaslomien määrään ja niistä aiheutuvaan kustannukseen)

  3. Ennen kuin toteutat toimenpiteen (esimerkiksi lanseeraat sen uuden työturvallisuuskurssin), tee nollahetken mittaus: mittaa sekä toimenpiteeseen vaikuttavien asioiden tilanne nollahetkellä että niiden asioiden tilanne nollahetkellä, joihin toimenpide vaikuttaa. (esimerkiksi: verkko-oppimisympäristön helppokäyttöisyys määrällisesti mitattuna sekä ympäristön käyttöaste, ehkä myös edellisen työturvallisuuskurssin suoritusmäärä sekä nollahetken työtapaturmien määrä esimerkiksi viimeisen kuukauden ja vuoden aikana, työtapaturmista johtuvien sairaspäivien määrä viimeisen kuukauden ja vuoden aikana ja työtapaturmista johtuvien sairaspäivien kustannus viimeisen kuukauden ja vuoden aikana). Data näistä mitattavista asioista kertyy toki automaattisesti useissa organisaatioissa ja silloin keskeistä on nollahetken sijoittaminen oikein, jotta voit tarkastella tilannetta ennen toimenpidettä ja sen jälkeen.

  4. Jos mahdollista, toteuta toimenpide vaiheittain: siis esimerkiksi lanseeraa kurssi ensin tietylle henkilöstöryhmälle ja anna ajan kulua hieman, sitten toiselle henkilöstöryhmälle jne. Näin saat luotettavampaa tietoa siitä, millainen vaikutus toimenpiteellä oikeasti oli organisaation muuhun toimintaan sekä miten eri tavoin toteutettu toimenpide mahdollisesti vaikutti eri henkilöstöryhmiin.

Jatka systemaattisesti ja hyödynnä kertyvää tietoa


Kun dataa alkaa kertyä, voit alkaa analysoida sitä, aluksi hyvin yksinkertaisesti.


Selvitä, muuttuiko jokin toimenpiteen toteuttamisen jälkeen.

  • Jos muuttui, mikä?

  • Mihin suuntaan?

  • Millaisista rahamääristä puhutaan?

Jatkamalla toimenpiteiden vaikuttavuuden systemaattista todentamista tällä tavoin sinulle alkaa kertyä vertailukelpoista tietoa, jota voit jatkossa hyödyntää sekä hankinnoista päätettäessä että muita päätöksiä tehdessä.


P.S. Kaikkein hyödyllisintä vaikuttavuusmittaus on, jos laadit toteuttavasta toimenpiteestä oman, kustomoidun mittarin ja lisäät sen käyttämisen tähän muuhun mittaamiseen.

bottom of page