Tuntuuko sinustakin joskus siltä, että itseohjautuvuusvaatimukset ja jatkuvan oppimisen eetos ovat menneet vähän liian pitkälle? Me elämme aikakautta, jossa yksilöiltä, tiimeistä ja kokonaisista organisaatioista puhumattakaan, vaaditaan jatkuvaa eteenpäin menevää kehitystä. Tämä ilmiö on tunnistettu myös tutkimuksissa ja on tietysti osa meidän jokaisen arkea: nykytyöelämä vaatii yhä enemmän adaptiivista oppimista ja itseohjautuvuutta. Kuitenkin, kuten moni meistä on ihan varmasti kokenut, tämä ei ole aina helppoa tai edes miellyttävää.
Monesti tuntuu siltä, että olisi kiva keskittyä siihen, mitä on juuri nyt tällä hetkellä. Elämän ja työn nopeatempoisuus saattaa johtaa tilanteeseen, jossa haluaisi vain pysähtyä, olla, tyytyä ja toistaa rutiineja. Tämä on normaali tunne, ja se kuvastaa inhimillistä tarvetta löytää tasapaino uuden oppimisen ja tutun rutiinin välillä. Toisaalta, joskus kun kokeilemme pysyä samassa rutiinissa, ilman uuden oppimista, huomaamme kuinka vaikeaa paikallaan pysyminen on. Tämä johtuu ihmisen luontaisesta tarpeesta kasvaa ja kehittyä. Minä ainakin tunnistan tämän ristiriidan: sekä hetkittäisen, voimakkaan kyllästymisen jatkuvaan oppimiseen ja kehittymiseen, mutta myös kyllästymisen paikallaan pysymiseen ja staattiseen, samankaltaiseen tekemiseen.
Ehkä kysymys onkin siitä, miten löytää tasapaino kehittymistarpeen ja uuden oppimisen tarpeen sekä paikallaan pysymisen ja rutiinin välille. Tasapainon löytäminen ei ole yksinkertainen tehtävä, mutta se on mahdollista. Tutkimusten perusteella voidaan väittää, että se myös kannattaa, nimittäin tasapainon löytäminen eri elämänalueiden välillä edistää hyvinvointia. Tasapainon, tai keskitien, löytämisessä voi auttaa myötätunto itseä mutta myös muita kohtaan.
Kun puhutaan itseohjautuvuudesta ja jatkuvasta oppimisesta, on tärkeää ymmärtää teemojen psykologiset perustat. Itseohjautuvuus liittyy vahvasti motivaatioon ja itsetuntemukseen. Decin ja Ryanin itsemääräämisteoria painottaa, että ihmiset ovat luontaisesti motivoituneita kasvamaan ja kehittymään, mutta tämä motivaatio vaatii tuekseen autonomian, pätevyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteita. Itseohjautuvuus ei siis ole vain jatkuvaa toimintaa ja suorittamista, vaan se kumpuaa syvemmästä tarpeesta ymmärtää ja kehittää itseään. Itsemyötätunto puolestaan on keskeinen tekijä itseohjautuvuuden ylläpitämisessä. Kristin Neffin mukaan itsemyötätunto koostuu kolmesta osasta: itsensä ymmärtämisestä ja hyväksymisestä, yhteisen ihmisyyden tunnistamisesta ja tietoisesta läsnäolosta. Itsemyötätunto auttaa meitä olemaan vähemmän ankaria itseämme kohtaan, mikä on erityisen tärkeää jatkuvan oppimisen paineiden keskellä. Se tarjoaa myös työkalun tunnistaa omat rajamme ja oppia hyväksymään ne.
Omien rajojen tunnistaminen ja niistä kiinni pitäminen on tärkeä osa tervettä itseohjautuvuutta. Tämä tarkoittaa kykyä tunnistaa, milloin on aika pysähtyä ja antaa itselleen lupa lepäämiseen ja rentoutumiseen. Tässä kontekstissa työn ja muun elämän välisen tasapainon tärkeys korostuu. Liiallinen itsensä eteenpäin kannustaminen ilman riittävää lepoa ja palautumista saattaa johtaa uupumukseen ja sitä kautta myös vähentyneeseen tuottavuuteen, noin organisaation näkökulmasta katsottuna.
Itsearvostus puolestaan liittyy läheisesti itsemyötätuntoon. Se on kyky nähdä ja arvostaa itseään yksilönä, omaa osaamistaan ja saavutuksiaan. Itsearvostus auttaa meitä asettamaan tavoitteita, jotka ovat linjassa omien arvojemme ja kykyjemme kanssa, eikä ainoastaan ulkoisten paineiden ja odotusten mukaan. Tässä yhteydessä on tärkeää ymmärtää, ettei itsearvostus ole itseriittoisuutta; se on tärkeä ja terve itsensä hyväksymisen ja arvostamisen muoto.
Yhteenvetona, tasapainon löytäminen itseohjautuvuuden ja jatkuvan oppimisen, sekä omien rajojen tunnistamisen ja itsearvostuksen välillä, on avainasemassa terveessä ja täyttävässä työelämässä. Itsemyötätunto on väline tasapainon löytämiseen, sillä se auttaa oman ainutlaatuisuutemme tunnistamisessa ja arvostamisessa, sellaisina kuin olemme.
Käytännönläheisiä vinkkejä tasapainon ylläpitämiseen
Näiden vinkkien avulla voit edistää omaa henkistä hyvinvointiasi samalla kun jatkat kasvua ja oppimista työelämässä. Ja muistathan, että löytäminen on jatkuva prosessi, joka vaatii tietoisia ponnisteluja ja itsensä tuntemista.
Reflektoi päivittäin: Pysähdy joka ilta miettimään, miten päiväsi on mennyt. Kysy itseltäsi, mitä uutta opit ja missä kohtasit haasteita. Mikä meni hyvin, missä olisi parantamisen varaa. Ole rehellinen itsellesi.
Aseta realistisia tavoitteita: Sen sijaan, että asettaisit itsellesi epärealistisia tavoitteita, keskity tavoitteisiin, jotka ovat saavutettavissa ja joilla on sinulle henkilökohtaisesti merkitystä. Muista, että on ok olla jotain muuta kuin täydellinen.
Luo rutiineja mutta yritä myös joustaa: Rutiinit auttavat luomaan järjestystä ja ennakoitavuutta, mutta on tärkeää pystyä samalla säilyttämään kyky joustaa. Joskus parhaat oppimiskokemukset tulevat odottamattomista tilanteista.
Opi sanomaan "Ei": Tunnista omat rajasi ja ole valmis sanomaan "ei" tehtäville tai pyynnöille, jotka ovat liikaa tai eivät palvele sinun hyvinvointiasi tai tavoitteitasi.
Harrasta tietoista läsnäoloa tai meditointia: Säännöllinen tietoisen läsnäolon tai meditoinnin harjoittelu auttaa pitämään mielen kirkkaana ja keskittyneenä. Se auttaa myös tunnistamaan stressin merkit ja käsittelemään niitä terveellä tavalla.
Ota aikaa itsellesi: Varmista, että varaat aikaa rentoutumiseen ja harrastuksiin, jotka tuottavat sinulle iloa. On tärkeää ladata akkuja ja pitää huolta omasta hyvinvoinnista.
Pyydä palautetta ja ota se vastaan: Kehittyminen vaatii palautetta. Pyydä rohkeasti ja avoimesti palautetta muilta ja muista suhtautua saamaasi palautteeseen rakentavasti ja myötätuntoisesti, sekä itseäsi että palautteenantajaa kohtaan.
Tunnista arvosi ja pidä niistä kiinni: Tunnista sinulle tärkeimmät arvot ja periaatteet, ja pyri tekemään päätöksiä, jotka ovat linjassa näiden arvojen kanssa.
Ole myötätuntoinen itseäsi kohtaan: Harjoittele itsemyötätuntoa, erityisesti kun kohtaat haasteita tai et saavuta asettamiasi tavoitteita. Muista, että virheet ovat oppimisen ja kasvun mahdollisuuksia.
Jaa kokemuksia muiden kanssa: Jakamalla kokemuksiasi ja oppejasi muiden kanssa, et ainoastaan auta muita, vaan myös vahvistat omaa ymmärrystäsi asioista. Lisäksi, yhteisöllisyys on tärkeä osa henkistä hyvinvointia.
Kiinnostaako osaamisen ja kehittymisen johtaminen?
Ota ihmeessä yhteyttä, jos haluat jutella osaamisen ja kehittymisen johtamisesta, organisaatiokulttuurin muuttamisesta tai muutoskyvykkyydestä!
Tästä pääset täyttämään yhteydenottolomakkeen. Lomake aukeaa uuteen välilehteen tälle samalle sivustolle.
Comments